Lähteet ja kirjallisuutta
Lähteet ja kirjallisuus
Markku Annila, Vanhat lasini. Suomen lasimuseo 2013.
A thousand Colors of Mosaic Glass. Eretz Israel Museum, Tel Aviv 2000
Philippa Beveridge, Warm Glass: A Complete Guide to Kiln-Forming Techniques. Lark Books, New York, 2005.
(Hyvä peruskirja, suomenkielisessä versiossa on kyseenalaisia käännöksiä)
Charles Bray, Dictionary of Glass. A&C Black, London, 2. ed. 2001.
Angelo Cangemi, Making mosaics, Antonina Parisi Publisher, English edition, Palermo 2003.
Keith Cummings, The techniques of kiln-formed glass. A &C Black, London 1997, 2001.
Keith Cummings, A History of Glassforming, University of Pennsylvania Press 2002.
Heikki Jylhä-Vuorio, Keramiikan materiaalit, VAPK 1992.
Ritva Kava – Pirjo Vakkala (toim.), Kipsi – Veistosten ja rakennuskoristeiden valmistus, käsittely ja hoito. Julkaisija ilmeisesti Entisöinti Pulla, 2004.
Päivi Kekäläinen & Kaisa Koivisto, Pieni helmikirja, Vitromania 2008.
Päivi Kekäläinen, Esineitä lasimurskasta. Pâte de verre -lasinvalmistustekniikka. VAPK-kustannus, Taideteollisen korkeakoulun julkaisuja B 29. Helsinki 1992.
Jim Kervin – Dan Fenton, Pâte de verre and Kiln Casting of Glass, GlassWear Studios, 2. täydennetty p. 2000.
Lucartha Kohler, Glass: An Artist's Medium. Krause Publications, Iola (WI, USA) 1998.
Kaisa Koivisto, Lasi taipuu, Pilkinton Lamino 50 vuotta. Pilkinton Lamino oy, 1999. – Tehtaan historian lisäksi mielenkiintoisia työvaiheiden kuvauksia tuulilasien taivutuksesta ja laminoinnista.
Virginie Loÿ, Suomalainen mosaiikkikirja, Otava, Helsinki 2008.
Lundström, Boyce – Schwoerer, Daniel, Glass fusing book one. Vitreous Publications, Camp Colton 1983.
Lundström, Boyce, Advanced fusing techniques – Glass fusing book two. Vitreous Publications, Vitreous Group/Camp Colton 1989.
Lundström, Boyce, Glass casting and mold making – Glass fusing book three. Vitreous Publications, Vitreous Group/Camp Colton 1989.
– Kolmen kirjan sarja, jotka kuuluivat ensimmäisiin uunitekniikoista julkaistuihin oppaisiin. Schwoerer ja Lundström kuuluvat Bullseyen perustajiin.
J.E. Shelby, Introduction to Glass Science and Technology, 2. ed, The Royal Society of Chemistry, Cambridge 2005.
John Magnusson, Om Glas. Glasets egenskaper och tillverkning. 1971. E-kirjana: Kalmarflundran, E-litteraturen.se. Svenska, 2016.
– Lasin opetusta varten kirjoitettu, selkeä opas.
Brad Walker, Contemporary Warm Glass, Four Corners International, 2000.
E. Marianne Stern & Birgit Schlick-Nolte, Early glass of the ancient world, Ernesto Wolf Collection. Verlag Gerd Hatje 1994.
Matti Rainamo, Mauri Riikonen, Lasirakentajan käsikirja, Enterpress oy, Tampere, 1999.
Helga Watkins-Baker, Kiln Forming Glass. Crowood Press 2010.
Verkkolähteitä
taidetyosuojelu.net – Taiteilijan työsuojelu!
giusymoretti.it/en/the-history/the-history-of-the-murrina/
kemia.ovh/lasinkemia/index.php
Sanastoja verkossa
punomo.fi/kasityon-sanakirja-englanti-suomi-ruotsi/
britannica.com/browse/Visual-Arts
cmog.org/glass-dictionary/ – The Corning Museum of Glass
info.glass.com/glass-dictionary
oceansidecompatible.com/pages/art-glass-terms
tasolasiyhdistys.fi/lasitietoa/sanakirja/ – Tasolasiyhdistyksen sanakirja
tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria
fi.wiktionary.org/wiki/Wikisanakirja:Etusivu
Taustaa
Sanasto keskittyy lasin uunitekniikoihin, niiden työmenetelmiin ja yleiseen lasioppiin. Mukana on jonkin verran muuhun käsityömäiseen lasinvalmistukseen, mm. lasinmaalaukseen, liittyvää sanastoa. Uunitekniikoihin liittyviä termejä lukuunottamatta lasinpuhallus ja teollinen valmistus on jätetty pois. Niistä löytyy tietoa jo muualta.
Sanasto tuskin kattaa kaikkia käytettyjä nimityksiä. Tarkoitus on vähentää tarvetta luoda uusia termejä jo olemassa oleville ja samalla antaa lisätietoa.
Sanastoa täydennetään tarpeen mukaan. Korjaus- tai lisäysehdotuksia otetaan mielellään vastaan, ne voi lähettää Lasikompassi.fi-sivuston palautelomakkeella.
Sanaston on koonnut lasitaiteilija Päivi Kekäläinen, Lasikompassi.
Vuoden 2022 keväällä tehdyn version ovat kommentoineet lasinpuhalluksen opettaja Sara Hulkkonen, Nuutajärven lasikoulu, Ammattiopisto Tavastia; lasihistorioitsija, tutkija Kaisa Koivisto; muotoilun lehtori Auli Rautiainen, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä lasialan opettaja Merja Virta, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos.
Suuri kiitos heille!
* * *
Suomessa taideteollisen lasialan säännöllinen opetus on alkanut 1980–1990-luvuilla useissa oppilaitoksissa. Lisäksi lasitöitä on opetettu kauan kurssimuotoisesti mm. alan yrityksissä sekä kansalaisopistoissa.
Lasille ei koskaan ole ollut täysin yhtenäistä termistöä Suomessa(kaan), vaan nimitykset vaihtelevat alan ja sen tarpeiden mukaan. Lasittamisen ja rakentamisen piirissä on oma sanastonsa, samoin materaalitutkimuksella. Jopa lasitehtailla on käytetty toisistaan poikkeavia nimityksiä.
Uunitekniikoiden sanastoa on syntynyt eri aikoina ja eri tahoilla, paljolti englanninkielisen aineiston ja tiedon pohjalta. Usein nimityksiä on luotu tai käännetty opettajien tarpeisiin heidän taustansa mukaisesti.
Uunitekniikkakirjallisuutta on ollut valitettavasti kääntämässä myös tahoja, jotka eivät ole tunteneet lasin opetuksessa tai ammattilaisen piirissä vakiintuneita termejä.
Tämän sanaston pohjana on Taideteollisen korkeakoulun (nykyisen Aalto-yliopiston) muotoilu-, lasi- ja keramiikkaopetus. Nuutajärvelle oli läheiset suhteet, joten termejä tuli myös sieltä.