Mallineet

Mallineen avulla valmistettavan esineen muoto siirretään valettavaan muottiin. Kun muotiin sulatetaan lasia, saadaan alkuperäisen mallineen muotoinen lasikappale.

Malline-muotti-lasiesine

Vasemmalta oikealle: Alkuperäisen muodon, eli mallineen, päälle valetaan muotti.
Kun malline poistetaan, muotiin jää tyhjä tila – negatiivinen muoto – joka täytetään lasilla.
Sulatuksen jälkeen saadaan alkuperäistä vastaava lasikappale.

Mallineena voi käyttää esinettä tai materiaalia, joka voidaan poistaa muotista sitä vahingoittamatta. Myös valmiita esineitä tai vaikkapa kasveja voi käyttää, kunhan ne on poistettavissa muotista.

Savesta tai vahasta valmistetut mallineet vahingoittuvat helposti muotin valmistusprosessissa. Ne ovat kertamallineita, joilla voi valmistaa yhden tai korkeintaan muutaman muotin.

Kestomallineella voidaan valmistaa useita muotteja. Sen on oltava suhteellisen yksinkertaisen muotoinen, jotta se saadaan irrotettua muotista ehjänä. Kestomallineita valmistetaan usein silikonista tai muottikumista.

Jäljennös on kopio valmiista esineestä tai alkuperäisestä mallineesta. Kertakäyttöisestä savimallineesta voi esimerkiksi valmistaa pitkäikäisemmän silikonijäljennöksen. Vahajäljennösten avulla voidaan puolestaan valmistaa useita samanlaisia muotteja.

Monet mallineet käsitellään erotusaineella ennen muotin valua, jotta muotti ei tartu niihin kiinni. Erotusainetta tarvitaan myös silloin, kun materiaalit reagoivat keskenään. Sopiva erotusaine riippuu käytettävistä materiaalista, eikä sitä aina tarvita.

Samalle asialle on useita nimityksiä: malline, malli, alkuperäinen tai originaali kappale, positiivi jne, Lasikompassissa käytetään pääasiassa termiä malline, jota on käytetty myös Taideteollisen korkeakoulun ja myöhemmin Aalto-yliopiston keramiikka- ja lasiopetuksessa.

Päästävä ja ei-päästävä muoto

Yksinkertaisin malline on päästävä, eli se ”pääsee” irtoamaan muotista ilman, että malline tai muotti vahingoittuu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mallineen on oltava hieman leveämpi muotin suuaukon puolelta eikä siinä saa olla liian syviä tai ulkonevia muotoja. Päästävä malline voidaan valmistaa myös joustamattomasta materiaalista.

Ero muotin irtoamisessa päästävän ja ei-päästävän mallin päältä.

Päästävä muoto (vas.) nousee helposti mallineen (ruskea) päältä. Ei-päästävä muotti (oik.) joko jää kiinni mallineeseen, tai rikkoo sen, kuten kuvassa.

Kun halutaan valmistaa ei-päästäviä, monimutkaisia muotoja, käytetään esimerkiksi vahamallinetta, joka voidaan poistaa sulattamalla. Myös savimalline voidaan kaivaa pois muotista, vaikka sen muoto ei olisi päästävä.

 

Muovailtavia mallinemateriaaleja


Savi

Savi on yleinen mallinemateriaali. Sitä on helppo työstää, se on edullista ja hyvin saatavilla. Sopiva savi on helposti muovailtavaa, sileää eikä se sisällä karkeaa samottia. Punasavi ja värilliset savet voivat jättää sulatusmuottiin jäämiä, jotka erottuvat lasin pinnalla voimakkaammin kuin tavallinen savi.

Savimalline poistetaan muotista ennen kuin se kuivuu liikaa. Yksinkertainen muoto voi kestää useita muotin valuja. Savimalline sallii pienet ei-päästävät yksityiskohdat, koska saven voi kaivaa muotin onkaloista ulos.

Saven pinnalla ei tarvita erotusainetta, mutta se voi jättää muotin pintaan ohuen kalvon. Sen estämiseksi saven pinnan voi käsitellä esimerkiksi lakalla ja erotusaineella.

Plastoliini ja muovailuvaha

Plastoliinilla ja muovailuvahalla voidaan tarkoittaa samaa. Varsinaisesti plastoliini on kuvanveistoon ja muotoiluun valmistettu, savesta ja öljystä tai vahasta sekoitettu kuivumaton muovailumassa. Plastoliineja on saatavana eri kovuuksina, ja ne ovat usein neutraalin värisiä.

Plastoliinia ja muovailuvahaa muovaillaan kuten savea. Ne eivät kuivu, vaan säilyvät käyttökelpoisina kauan. Liian kovaa massaa voi pehmentää kevyesti lämmittämällä.

Kun plastoliinin päälle valetaan kipsi, ei välttämättä tarvita erotusainetta, mutta lakkauksella saadaan sileämpi pinnanlaatu. Jotkin plastoliinit, kuten perinteinen Roma, voivat sisältää rikkiä, joka estää silikonin ja lateksin kovettumisen. Tällöin pinta on eristettävä esimerkiksi sellakkalakalla. (Roma-plastoliinin tuonti Suomeen on ainakin osittain lopetettu.)

Vahamaisten muovailuvahojen pinnalle levitetty pintajännitystä alentava aine, kuten astianpesuaine, voi vähentää ilmakuplien syntyä.

Vaha, mallivaha

Vaha toistaa yksityiskohdat erittäin tarkasti. Saatavana on monenlaisia vahoja, sopivin löytyy kokeilemalla. Joitain vahoja, kuten punaista ”juustonkuorivahaa”, voi muovailla käsin ja pehmittää lämmittämällä esimerkiksi kädessä tai vesihauteessa. Jäykkä vaha sopii veistämiseen ja kaivertamiseen. Vahaa voi myös valaa muottiin.

Ennen lasinsulatusta vaha on poistettava muotista mahdollisimman hyvin. Suurin osa vahasta sulatetaan ensin pois, ja jäljelle jäänyt ohut kalvo poltetaan. Vahan poltossa syntyy savua ja voimakasta hajua, ja jos vahaa on jäljellä enemmän, se voi leimahtaa.

Muitakin sulatettavia tai poltettavia materiaaleja käytetään, mutta siiden kohdalla turvallisuus on syytä varmistaa ennen käyttöä.

 

Jäljennösmateriaaleja

Joitakin materiaaleja ei käytetä käsin muovailuun, vaan niistä valmistetaan jäljennöksiä tai muotteja.

Tyypillisessä tilanteessa halutaan valmistaa esimerkiksi kestomalline alkuperäisestä savimallineesta. Savimallineesta otetaan ensin kipsi- tai silikonimuotti. Siihen valetaan silikonimalline, jolla puolestaan voidaan valmistaa useita kipsiseosmuoteja muottiinsulatusta varten.

Silikoni

Tässä yhteydessä silikonilla tarkoitetaan silikonikumeja, eli silikoneihin pohjautuvia muottimateriaaleja. Muottisilikonit ovat eri asia kuin tavallinen saumaussilikoni. 

Silikonista valmistetaan sekä kestomallineita että silikonimuotteja jäljennösten tekoon. Koska silikoni kestää hyvin lämpöä, se sopii hyvin esimerkiksi vahamallineiden valumuotteihin. Silikoni toistaa tarkasti yksityiskohdat ja on joustavaa sekä kestävää.

Muottisilikonit ovat kaksikomponenttisia, eli koostuvat varsinaisesta silikonista ja kovettimesta jotka sekoitetaan yhteen. Kovettuminen (vulkanoituminen) tapahtuu huoneenlämpötilassa (RTV – Room Temperature Vulcanizing). Kovettuminen on pysyvää, eikä silikonista voi tehdä uutta muottia.

Muottisilikoneja on laaja valikoima eri tarkoituksiin ja eri kovuusasteissa. Osa silikoneista on valettavia, osa on siveltäviä, tai muovailuvahan tapaisia muokattavia massoja.

Silikoni ei yleensä vaadi irrotus- tai erotusainetta, mutta esimerkiksi suora kontakti plastoliiniin voi estää sen kovettumisen.

Silikoni on suhteellisen kallista. Se onkin yksi syy siihen, että silikonista tehdään yleensä vain ohut pintakerros, joka tuetaan esimerkiksi kipsisellä tukimuotilla.

 

Sulatettava muottikumi

Muottikumilla voidaan viitata erilaisia materiaaleihin.
Vinamold-muottikumit ovat sulatettavia muovimassoja, joita voidaan käyttää uudelleen. Ne eivät toista yksityiskohtia yhtä hyvin kuin silikoni, mutta ovat edullisempia. Vinamold on joustavaa, ja sitä saa eri jäykkyysasteissa.

Paloiteltu Vinamold kuumennetaan noin 150-asteiseksi. Astiassa liedellä sulatettaessa se palaa helposti pohjaan, ja alkaa helposti myös kiehua, jolloin syntyy haitallisia kuplia. Vesihauteessa lämpötila ei nouse tarpeeksi korkealle. Vinamoldia voi sulattaa uunissa (ei kuitenkaan ruuanlaittoon käytettävässä uunissa). Mikroaaltouunissa sulattamista ei suositella.

Muottimassan kuumuus rajoittaa sen käyttöä. Kylmälle pinnalle valettaessa voi syntyä kylmäryppyjä. Puun, kipsin ja saven päälle valettaessa niistä nousee helposti ilma- ja höyrykuplia Vinamoldiin. Niiden esilämmittäminen, käyttäminen kuivana, ja pinnaa lakkaaminen voi auttaa. Yleensä Vinamold ei tarvitse erotusainetta.

Kannattaa tarkistaa tarkemmat työohjeet myyjältä tai valmistajalta.

Normaalissa sulatuksessa syntyvä voimakas tuoksu ei valmistajan mukaan ole vaarallista, mutta hyvä tuuletus on suositeltavaa. Liian korkeaan lämpötilaan kuumennettaessa voi kuitenkin syntyä vaarallisia höyryjä.

 

Kipsi, puu ja muut kovat materiaalit

Kovista materiaaleista valmistetut mallineet ja valmiit esineet ovat käyttökelpoisia, jos ne ovat päästäviä tai jos niillä valmistettava muotti on ositettu tai valmistettu joustavasta materiaalista.

Huokoisten materiaalien, kuten kipsin, pinta tiivistetään esimerkiksi lakkaamalla. Vettä imevien materiaalien pinta käsitellään vettä imemättömäksi.

 

Lue lisää: mallineen pinnan käsittely ja erotusaineet