Lasimäärän arviointi

Sulatusmuottiin asetetut lasinpalat eivät ole tiiviisti kiinni toisissaan, vaan niiden väliin jää ilmaa. Palojen koko, kokojakauma ja muoto vaikuttavat siihen, kuinka tiiviisti ne pakkautuvat ja kuinka paljon ilmaa on väleissä. Kun lasi sulaa, palat painautuvat tiiviimmin yhteen. Osa ilmasta jää lasiin kupliksi, osa poistuu. Tämän vuoksi muottiin laitetun lasin pinta laskee. Lasi ei kutistu, mutta lasin ja ilman yhteinen tilavuus pienenee.

Muotti ja lasin pinta ennen ja jälkeen sulatuksen

Vasemmalla muotti ja lasia ennen polttoa. Polton jälkeen (oikealla) lasin pinta on laskenut, mutta lasi ei ole kutistunut, palat vain ovat tiivistyneet. Katkoviiva esittää työn tavoitemittaa.

Työhön tarvittava lasimäärä on hyvä tietää, jotta muotti täyttyy sopivasti, mutta ylimääräistä poistettavaa ei jää liikaa. Silmämääräinen arviointi on vaikeaa. Selkeiden geometristen kappaleiden tilavuus on laskettavissa, mutta monet muodot ovat liian monimutkaisia laskettavaksi.

 

Tapa 1
 

Mallineen tilavuus = lasin tilavuus

Tämä on helppo ja yksinkertainen mittaustapa erityisesti silloin, kun työ on pieni ja käytetään vain yhtä lasiväriä. 

Mikäli mallineessa on iso työ- ja lasivara, se kannattaa poistaa, jotta se ei vaikuta lasimäärän arvioon.

Lasipurkissa on vettä, jonka korkeus on merkitty.

1. Riittävän suureen astiaan laitetaan vettä. Sen pinta merkitään, kuvassa se on teipin yläreuna. 

Veteen on lisätty malline.

2. Malline upotetaan veteen. Sen on oltava kokonaan veden peitossa. Veden pinta merkitään, kuvassa se on ylemmän teipin alareuna.

Vedessä on lasia

3. Malline poistetaan. Astia puhdistetaan mallineen jäljiltä (varsinkin saven). Puhdasta vettä lisätään alempaan merkkiin saakka. Lasia lisätään, kunnes veden pinta nousee ylempään merkkiin saakka.
Lasin tilavuus vastaa nyt mallineen tilavuutta

Tapa 2 
 

Muotin tilavuuden mittaaminen

Vesi sopii mittaamiseen hyvin silloin, kun muotin voi kastella eikä se ole suuri. Muotteja mitataan myös riisillä, styroksihelmillä ja vastaavilla materiaaleilla. On varmistuttava, ettei mitta-ainetta jää muottiin, koska jäämät voivat haitata lasin sulatusta.
 

1. Lisää mitta-ainetta muottiin työvaraan saakka, eli siihen asti, mihin lasin halutaan ulottuvan. Jos käytetään vettä, muotti on hyvä ensin kastella ensin kunnolla, jotta veden imeytyminen ei vääristä mittausta. Muun mitta-aineen kanssa kuiva muotti voi olla parempi, jotta aine ei tartu siihen.

2. Mittaa mitta-aineen määrä joko kaatovaiheessa tai muottiin lisätystä mitta-aineesta. Kun mitta-ainetta on muotissa tarpeeksi, se kaadetaan pois ja mitataan.

lasimääränmittaaminen kaatamalla mitta-ainetta

Esimerkki: Kannuun mitataan 1 litra vettä. Sitä kaadetaan muottiin tavoitemittaan saakka. Jos kannuun jää 3 dl vettä, valmistettavan esineen tilavuus on 7 dl.

 

3. Lasin määrän mittaaminen tai laskeminen

TILAVUUDEN mittaaminen syrjäytetyn veden avulla:

  • Esimerkki, jos lasia tarvitaan edellä mainittu 7 dl:
  • Astiaan lisätään vettä, ja sen pinta merkitään. 
  • Poistetaan 7 dl vettä ja merkitään uusi vedenpinta. 
  • Lisätään lasia, kunnes vesi nousee ylempään merkkiin. Kaiken lasin on oltava pinnan alla.
     

PAINON laskeminen veden tilavuuden pohjalta:

  • Esimerkki: lasia tarvitaan edellä mainittu 7 dl
  • 7 dl = 0,7 dm3
  • Lasi on  tavallista soodakalkkilasia, jonka tiheys on noin 2,5 kg/dm³, 
  • Lasin määrä voidaan laskea kaavalla (tilavuus kerrotaan lasin tiheydellä):
    0,7 dm³ × 2,5 kg/dm³ = 1,75 kg

Lasien tiheyksiä esimerkkeinä:

  • Tavallisen soodakalkkilasin tiheys on noin 2,5 kg/dm3, eli litra, 10 x 10 x 10 cm painaa 2,5 kiloa. 
  • Float-lasi/ikkunalasi: 2,5 kg/dm³
  • Bullseye: 2,5 kg/dm³
  • Reichenbachin valulasi: 2,8 kg/dm³
  • Gafferin valulasi: 3,6 kg/dm³