Työ- ja tuoteturvallisuus

Poltto

Uunitekniikoissa käytetään korkeita lämpötiloja. Yleensä se ei aiheuta käyttäjälle vaaraa, koska uuni suljetaan ja avataan jäähtyneenä. Uuni on sijoitettava, ja sitä käytettävä niin, ettei sen käytöstä synny vaaraa turvallisuudelle tai terveydelle.

Mikroaaltouunin sulatuskapseleiden kanssa on noudatettava varovaisuutta. Vaikka sulatus tapahtuu "tavallisella kodinkoneella", on muistettava, että lämpötila nousee huomattavan korkeaksi.

Yleensä lasipoltoissa syntyy vähemmän haitallisia kaasuja kuin keramiikkapoltoissa – varsinkin raakapolttoihin verrattuna. Hyvä ilmanvaihto on silti suositeltavaa. Samoin on huolehdittava siitä, ettei uuniin laiteta materiaaleja, jotka kuumetessaan aiheuttavat tulipalon tai terveydelle haittoja.

Riskejä voivat poltossa aiheuttaa mm.

• Keraamikuitutuotteiden sideaineet
• Vaha
• Polystyreenin poltossa voi vapautua polyaromaattisia hiilivetyjä. Savu on ärsyttävää ja haitallista hengitettynä.
• Lasin yhteensulatuksessa käytetyt liimat
• Pinnoitetut metallit. Esimerkiksi sinkkihuuru tai -savu voi hengitettynä aiheuttaa sinkkikuumeen.
• Kuumennettaessa yli 880 °C kipsin rakenne alkaa hajota ja siitä vapautuu rikkiyhdisteitä. Veden kanssa ne voivat muodostaa rikkihappoa, joka on sekä terveydelle vaarallista ja että uunille haitallista. Määrät yleensä pieniä, mutta korkeita lämpötiloja on hyvä välttää.

Keraamikuitumateriaalit

Uunisuojapaperi, ˮbullseye-paperiˮ, kertakäyttöpaperi: Polton alkuvaiheissa tuleva makeahko tuoksu tulee sideaineen palamisesta. Tämä on valmistajan mukaan vaaratonta.

Muiden kuitutuotteiden sideaine voi olla poltettuna haitallista.

Polton jälkeen kuidut ovat irtonaisia ja leviävät herkästi ilmaan. Niitä on käsiteltävä varovaisesti, pölisyttämättä. Siivoaminen kostealla tai imurilla, käytettävä hengityssuojaimia.

Vaha

Osa vahoista sulaa hyvinkin matalissa lämpötiloissa, osa korkeammissa. Mikäli vaha kuumenee liikaa, on vaara leimahtamiseen. Mehiläisvaha sulaa jo noin 60 asteessa ja voi leimahtaa noin 200 asteessa. Kun vahan sulattaa vesihauteessa, sen lämpötila ei pääse nousemaan liian korkeaksi.

Jos vaha syttyy, älä yritä sammuttaa sitä vedellä. Tukahduta palo sammutuspeitteellä tai vaikka kattilankannella.

Kuuma vaha voi aiheuttaa myös palovammoja.

Kvartsi ja kiteinen piidioksidi

Kiteinen piidioksidipöly voi aiheuttaa pitkäaikaisessa altistuksessa silikoosin, eli kivipölykeuhkon. Silikoosiin ei ole hoitokeinoja, joten sen ehkäiseminen on tärkeää.

Piidioksidin kidemuotoja ovat kvartsi, tridymiitti ja kristobaliitti. Kvartsia käytetään yleisesti muoteissa. Valmiit muottiseokset voivat sisältää kristobaliittia.

Monet mineraalit ja materiaalit sisältävät kvartsia, esimerkiksi savet ja graniitti sekä molokiitti.

• Vältä pölyn syntymistä ja leviämistä
• Jos mahdollista, käytä kohdepoistoa tai muuta ilmastointiratkaisua
• Sido pöly kosteuden avulla. 
• Käytä hengityksensuojainta.

Hapotus ja etsaus

Lasin hapotuksessa ja kiillotuksessa käytetään vahvoja happoja.

Lyijykristallia kiillotetaan fluorivetyhapon ja rikkihapon seoksella.

Fluorivety, sen kaasut ja vesiliuos, fluorivetyhappo, ovat erittäin voimakkaasti syövyttäviä ja myrkyllisiä hengitettynä, ihokosketuksessa ja nieltynä. Aine imeytyy helposti ihon ja kudosten läpi luuhun, jossa se aiheuttaa vaarallisen veren kalsiumkadon.

Mikäli hapotus on tarpeen, työ on syytä teettää ammattilaisilla. Suomessa ei kuitenkaan enää hiota ja kiilloteta kristallia ammattimaisesti.

Etsauksessa (happoetsaus, acid etching) lasin pintaa syövytetään väkevällä fluorivetyhapolla (hydrofluoric acid, HF). 

Vaihtoehtona fluorivetyhapolle käytetään "sokerietsausta" (sugar acid), jonka syövyttävä ainesosa on ammoniumbifluoridi (NH₄HF₂). Koska fluorivetyhappo ei ole vapaana, sokerietsauksen riskit ovat pienemmät – mutta aine on vaarallista.

Happojen käytön jälkeen lasi ja kaikki hapon kanssa kosketuksissa olleet pinnat on neutraloitava sopivalla aineella. Se poistaa aineen syövyttävyyden, mutta ei välttämättä myrkyllisyyttä.

Perehdy hyvin käyttämäsi aineen turvaliseen käyttötapaan.